torstai 12. tammikuuta 2017

Joulusukkia – Osa 3

Joulusukka-postaukset jatkuu! Tällä kertaa esittelyssä veljilleni tekemät sukat, jatkoin samaa linjaa kuin aikaisemmissa sukissa eli kuvio on tehty nostelemalla silmukoita neulomatta. Tällä kertaa kokeilin miltä näyttäisi jos samaa tekniikkaa jatkaa koko sukan ajan, ja tulos oli aika hauska! Pintakuvio toisessa on selkeän laatikkomainen, toisessa kiertävät silmukkaketjut. Sukista tuli tavallista paksummat ja jäntevämmät pintakuvion ansiosta, tykkään! 

Kuvat © Vesa Nykänen



tiistai 10. tammikuuta 2017

Joulusukkia – Osa 2


Toiset esittelyssä olevat sukat menivät isälle, joka otti myös nämä kotoisat kuvat sukista takan ääressä. Ohjeen näihin löysin Mehukekkerit-blogista, jossa ensimmäistä kertaa näin idean "kirjoneulesukkiin ilman kirjoneuletta", eli kuvio tehdään nostamalla silmukoita neulomatta (lisää voitte lukea Mehukekkeristä). Tosi hauska ja nopea tekniikka, ja tulokset puhuu kyllä puolestaan! Jatkoin samalla tekniikalla muutamat muutkin sukat, niistä lisää myöhemmin. 

Lankana Seitsemän Veljestä ja kuvat © Vesa Nykänen.

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Joulusukkia – Osa 1

Uusi vuosi ja uudet blogipostaukset! Käsitöitä on joulun alla tullut tehtyä hieman liikaakin, mutta valmistuneiden projektien puutteessa blogin päivittäminen on jäänyt laihanlaiseksi. Alpakkavillapaita on vieläkin kesken (hihat kohta valmiit, päivittelen tilannetta blogiin sitten kun on jotain näytettävää), keltainen villatakki on myös vielä palasina ja monta muuta tulevaisuuden projektia vielä lankakerinä korissa. Mutta jos jotain on valmistunut joulun alla niin sukkia, joten tästä lähteekin käyntiin joulusukkien esittely!

Ensimmäiset sukat ovatkin lempparini, ja suunnittelen jo jotain vastaavaa itsellenikin – Marimekko-inspiroituneet polvisukat äidille! Äiti linkkasi tämän blogipostauksen Kun Äiti Kelaa-blogista ja kysyi onnistuisiko tehdä tuollaiset jouluksi. No näin ihanat sukat kyllä neuloin mielelläni, eikä niissä mennyt kuin viikko. Muokkasin kuvioita hieman ja värivalinnat teki lahjan saaja itse. Lankana Seitsemän Veljestä, jotka sain sukulaisten vieraillessa Islannissa. Islanti on lankaparatiisi kaikkien muitten villalankojen suhteen, mutta hyviä sukkalankoja täällä on haastavaa löytää.

Sukat olivat lahjan saajalle oikein mieleiset ja isäni otti kuvat terassilla, kiva kun oli lomalla oma blogikuvaaja! :)

Kuvat © Vesa Nykänen

torstai 18. elokuuta 2016

Unelmapaita unelmalangasta

"Ompa ihana lanka, voisitkohan tehdä tästä mulle villapaidan?" Harvinainen lause poikaystävän suusta, varmasti jokaisen neulojan kokemusten mukaan. Yleensä teen lankaostokseni yksin koska vaikka poikakaveri pitääkin villapaidoista, ei hänellä riitä hermot lankakaupassa hiplaamiseen ja värien mietiskelyyn. Tällä kertaa olimme kuitenkin Jyskissä ihan muilla asioilla ja kävellessämme lankaosaston läpi alkoi Svavar tunnustelemaan lankakerää alpakka-lankojen kasasta. Ihastus langan pehmeyteen oli niin suuri että sovittiin että teen siitä syksylle ihanan pehmeän ja kevyen villapaidan. Ja onhan sitä ilo tehdä, kun toinen oikein pyytää!





Lankavuorien kasvaessa kaipailin jotain sopivaa kassia neuletöiden erotteluun, ja sopivaan saumaan kävinkin kaverini kanssa Geysirillä. Olen samalla firmalla töissä, ja kaverin ostettua uuden koululaukun joka pakattiin Geysirin isoon kangaskassiin huokailin kassalla että olisipa ihana saada tuollainen iso kangaskassi myös, neuletöille. Kassatyöntekijä olikin tuttu ja sujautti minulle kassin myös! Nyt kassi on pyhitetty alpakka-paidan langoille, ja kylläpä ne mukavasti siinä kulkevatkin!






maanantai 15. elokuuta 2016

Puikoilla tällä hetkellä

Olen neulonut useita villapaitoja eri malleissa, mutta neulojan urani aikana olen tehnyt vain yhden villatakin. Kyseessä oli Muita Ihania-blogin "Pilven reunalla"-takki, seurasin ohjetta pilkuntarkasti koko tekoprosessin ajan. Tällä kertaa päätin kuitenkin tekaista ohjeen omasta päästäni ja odotan innolla mitä siitä tulee! Tämä projekti onkin tietynlainen "lankalaihis"-työ, sillä ostin vain neljä kerää lisää takkia varten: loput löytyi omasta lankavarastosta! Álafosslopi on paksumpaa kuin Léttlopi jota yleensä käytän, mutta takista tulee varmasti hyvin tarpeellinen tulevaa talvea ajatellen. Ilmat ovat alkaneet kylmetä jo ja tuulet voimistua, joten tässähän tulee ihan kiire neuloa jotain lämmikettä! 




Värien valinta työhön oli helppoa: olen jo pitkään halunnut sinapinkeltaisen neuletakin (lempivärini jo pitkään), mutta halusin myös jonkun simppelin kuvion neuleeseen. Neulon takkia tasossa, joten pidin kuvion todellakin helppona, sillä itse inhoan tasossa kuviointia, nurjat kierrokset tuntuvat kestävän ikuisuuden. Takista on jo valmiina takaosa ja toinen etupuolista, joten uskoisin tämän valmistuvan sopivasti syyskuun sateisiin. Olen neulonut tätä ihan hissukseen, silloin tällöin. Nytpä taidankin ottaa kupin teetä ja jatkaa neulomista! 

keskiviikko 10. elokuuta 2016

KonMari: Osa 1



Kuten moni muu, minäkin olen lukenut Marie Kondon menestysteoksen KonMari: The Life-changing Macig of Tidying. Löysin kirjan kotimatkalla töistä, nimi oli tuttu koska niin moni sisustusblogi (ja oma äitini) oli puhunut siitä, joten päätin napata kirjan iltaluettavaksi. No, ei siinä mennyt kuin kaksi iltaa ja teos oli koluttu kannesta kanteen, ja nyt luen toista osaa: Spark Joy!



Koen olevani kohtalaisen epäsiisti ihminen. En tietenkään sotke tahallani, mutta aina kun olen saanut huoneeni järjestykseen, menee siinä vain muutama päivä että vaatteet ovat lattialla ja pöytä täynnä papereita. Kiireinen elämä ei tunnu antavan tilaa siivoamiselle, tai ainakin näin luulin ennen kirjan lukemista.



Marie Kondon kirjoitustyyli ja tapa selittää näkemyksensä on jotenkin niin lähestyttävä ja järkeenkäypä, että kirjan luettuani olin vakuuttunut että pystyn itsekin olemaan järjestelmällinen ja siisti ihminen. Kondon mukaan siisteyden ylläpitämiseen tarvitaankin vain kaksi asiaa: tavaran ottaminen käyttöön ja palauttaminen omalle paikalleen käytön jälkeen. Niin simppeliä, mutta toimivaa.



En omista paljoa, ja elintilani ovat hyvin pienet. Minulla on käytössä oma huone, jonka olen jakanut olohuoneeseen, sänkyyn ja työtilaan, sekä vaaterekkiin. Tämä yhdistelmä pienessä tilassa on tuntunut hyvin ahtaalta ja epäjärjestys ottaa niskaotteen tilasta helposti. Nyt olen kuitenkin siivoamisen jälkeen onnistunut pitämään huoneen tip top, eli jo toinen viikko siistiä järjestystä meneillään!



Suurin ongelmani siivouksen kanssa Islannissa asuessani on ollut yksinkertaisesti se, etten ole pitänyt miltä huoneeni näyttää. Ulkomaille muuttaessa en tietenkään tuonut paljoa tavaraa mukanani, ja ensimmäinen vuosi meni 8 neliömetrin opiskelija-asunnon huoneessa, joten ei siinä paljon sisustamista voinut harrastaa. Nyt olen kuitenkin vapaammin tehnyt elintilastani oman näköiseni, ja suurimman osan huonekaluista olenkin saanut ilmaiseksi facebookista. Islannin roskalava-ryhmät ovat hyvin aktiivisia ja sieltä löytää välillä oikeita aarteita, kuten tuo tämänhetkinen työpöytäni.



Kaiken kaikkiaan olen nyt hyvin tyytyväinen huoneeseeni, ja tavaran vähennyttyä sitä on myös mielekästä pitää yllä. Pienensin vaatekaappiani reilulla kädellä, kaksi isoa säkillistä meni kirpparille ja kaikki mikä ei mennyt kaupaksi lähti suoraan Punaiselle Ristille. Turhien ja iloa tuottamattomien tavaroiden pois heittäminen oli hyvin vapauttava tunne – se syyllisyyden tunne kun katsoo käyttämätöntä vaatekappaletta on nyt täysin poissa, sillä rakastan kaikkea vaatekaapissani ja käytän vaatteitani aktiivisesti.



Ainoa ongelma mikä henkilökohtaisesti haittaa omaa sisustajan silmääni on johdot. Niitä on niin paljon ja ne pyörivät kaikkialla jaloissa! Yritin viedä osan johdoista seiniä pitkin teipin avulla, mutta kaikki eivät toimi niinkään. Tuohon television ja sohvan väliin aion myös virkata maton, sillä se suorastaan huutaa jotain pehmeää jalkojen alle!



Sain myös viimeinkin kaikki lankani ja keskeneräiset käsityöt kuriin: langat ovat siististi valkoisissa laatikoissa television alla sekä korissa siinä vieressä, ja tämän hetkinen neuletyö menee ikean jalkarahiin aina kun se ei ole tekeillä. Kyllä nyt kelpaa neuloa! :)

Esittelen myöhemmissä postauksissa myös siististi viikatun vaatekaappini ja muut osat taloa, jahka olen saanut kaiken ylimääräisen tavaran kuskattua kierrätykseen.


Kuulumisia

Tässä on ehtinyt vierähtää melkein vuosi siitä kun viimeksi blogiin kirjoittelin. Paljon on ehtinyt tapahtua, niin koulun, työn kuin vapaa-ajan saralla, myös käsityöt ovat pysyneet aktiivisena kaiken tämän hässäkän keskellä. Miksi ei sitten ole tullut postattua kuvia valmiista villapaidoista, uusista projekteista ja reissuista tien päältä? Vastaus on yksinkertainen: ei ole inspiroinut. Olen pitänyt tätä blogia hyvin kevyellä ajatuksella: kirjoittelen silloin kun huvittaa. Ja nyt on alkanut taas huvittaa, joten katsotaan mitä tässä saa aikaiseksi!



Koulun toinen vuosi vierähti kuin silmänräpäyksessä. Projekteja tuli ja meni, osa stressaavampia ja osa rennompia. Meillä oli myös viimein kuvitus-kurssi, josta nautin kyllä täysin rinnoin – harvoin olen näin antaumuksella paneutunut kouluhommiin!



Syksy ja talvi olivat kylmiä ja sateisia, mikä inspiroi omalla tavallaan ottamaan neuletyön esille tiheään tahtiin. Valmiita paitoja talven aikana taisi tulla noin kolme, ja keväällä myös pari. Harmi vain että olen niin huono kuvaamaan tilaustöitä!



Uuden vuoden jälkeen kuvioihin tuli myös eräs parrakas mieshenkilö, jonka kanssa ollaan nyt seurusteltu yli puoli vuotta. Yhdessä ollaan myös matkusteltu hieman Islannin maaseudulla ja syksyllä meitä kutsuu Lontoo!



Ehkä suurin syy miksi bloggaus alkoi taas kiinnostamaan oli kuitenkin uudet tuulet elämässä. Koulussa alkaa viimeinen lukukausi ja kandin tekeminen, työelämässä olen hyvässä paikassa koska työskentelen parhaassa työympäristössä huippujen työkavereiden kanssa ja myyn tuotteita joista oikeasti pidän (Lunni-kauppa on vaihtunut design- ja käsityökauppaan), meneillään on yksi kiva kuvitusprojekti kirjaa varten ja poikakaverin kanssa on parikin ulkomaanmatkaa edessä päin. Puhumattakaan kaikista niistä käsityöprojekteista joita minulla on tekeillä tai suunnitteilla. Palataan siis pian asiaan! :)