Loki

Taas olisi valmista villapaitaa esiteltävänä! Tämän mallin nimi on Loki, ohje löytyy uusimmasta Lopi-lehdestä, ostin pelkästään tämän paidan ohjeen käsityöliikkeestä (Handknitting association of Iceland jos jotakuta kiinnostaa). Tämä oli hauska neuloa, kuvio oli hieman perinteisistä malleista poikkeava, sanoisin jopa moderni! Myös paidassa käytetyt langat olivat jänniä: tuo pääväri on oikeasti aika vihertävä, mutta tietyssä valossa se näyttää vain harmaalta. Graafista suunnittelijaa miellyttää tuo simppeli kuvio, saatampa tehdä kyseisen paidan itsellenikin joku päivä! Tällä kertaa se lähti suomalaiselle kaverille joka muuttaa pian pois Islannista, kyllä tuolla luulisi pärjäävän Suomen kylmässä talvessa.

Þjóðhátið 2015

Kunnon kuvaspämmi festareilta, mutta antaa nyt mennä kun oli vaikea valikoida kuvia! Heinä-elokuun vaihteessa menimme Þjóðhátið-festareille Vestmannaeyjalla, festarit järjestettiin saarella sijaitsevassa laaksossa ja keräsi arviolta noin 16 000 kävijää viikonlopun aikana (mikä kuulostaa vähältä, mutta saaren pienen koon vuoksi väkimäärä tuntui huikealta). Lähdimme festareille kämppikseni ja amerikkalaisen kaverini kanssa, mutta telttakuntaamme kuului yhteensä parhaimmillaan kymmenen tyttöä. Þjóðhátið-festarilla on jo yli satavuotinen historia, ja se onkin suurin Islannissa järjestettävä vuosittainen tapahtuma. Viikonlopun aikana soitti useita bändejä, mutta suurin vetonaula on joka vuosi sunnuntai-iltana järjestettävä yhtieslaulu: keskiyöllä koko laakso valaistaan soihduilla samalla kun koko laakson väki laulaa yhteislauluna festari-lauluja (joka vuodelle on sävelletty oma laulunsa). Olimme etukäteen opetelleet muutamat laulut ulkoa, mutta onneksi yhteislaulussa oli myös sanat isolla ruudulla, niin ei tarvinut ulkomaalaisena hävetä ettei osannut sanoja! :) Joka ilta musiikkia ja tekemistä riitti kirjaimellisesti auringonnousuun saakka, itse annoin periksi väsymykselle aamulla kuudelta, mutta kuulin vielä teltasta että päälava raikasi ainakin seitsemään asti. Hieman erilainen meininki kuin Suomessa! Kerta kaikkiaan henkeäsalpaava kokemus, haluan ehdottomasti lähteä joku vuosi uudestaan. Moni kaverini on sanonut että tämä on ehdottomasti yksi asia mikä pitää tehdä Islannissa asuessa, mutta en tiedä miten sen voi jättää vain yhteen kertaan, pakkohan tuonne on lähteä uudestaan.

Tour de Hafnafjördur

Kesä Islannissa on ollut täynnä turisteja, töitä, töitä, turisteja ja hieman lisää töitä. Aloitin maaliskuussa työt turistikaupassa ja kesäsesonki on todellakin ollut yhtä hullu kuin minulle jo työsuhteen alussa luvattiin: Reykjavikin väkiluku on käytännössä tuplaantunut kesäkuun aikana. Viime viikolla kuitenkin sain pienen tauon kaupunkielämään, kun luokkakaverini vei minut kiertoajelulle Hafnafjörduriin, Reykjavikin lähellä sijaitsevaan kaupunkiin, joka on kaverini mukaan hyvin aliarvostettu. Kierroksen jälkeen voin kyllä suositella Hafnafjörduria sekä söpön keskustan puolesta että ympäröivien maisemien! Oli todella virkistävää päästä hieman Reykjavikin ulkopuolelle ja luontoon, ehdimme noin viiden tunnin aikana nähdä sekä hevosia, sammalkenttiä, kuumia lähteitä, vuoria ja järviä. Turistiopas oli mitä erinomaisin ja sää harvinaisen lämmin! Ensimmäinen kerta kesällä kun ei tarvinut vetää legginssejä (ainakaan heti aamusta) mekon alle. :)

Álafoss

Taas yksi tilaustyö arkistojen kätköistä. Tämän paidan sain valmiiksi kuun alussa, paita oli tilaustyö samassa asuntolassa asuvalle suomalaistytölle. Malli on Islantilaisia neuleita -kirjasta, mallin nimi on "Álafoss" villatehtaan mukaan, joka julkaisi mallin 1960-luvulla. Tätä kuviota näkeekin paljon islannin katukuvassa, sillä se oli yksi ensimmäisistä tehtaan omista malleista ja on edelleen suosittu. Tämä oli nopea ja hauska neulottava, ja onhan tuo kuvio kaunis kaikessa yksinkertaisuudessaan. Olen todella tyytyväinen lopputulokseen, teen varmasti tämän mallin vielä uudestaan, ehkä eri väriyhdistelmillä! 

Kirjansidontaa

Kouluvuoden loppuun meille lisättiin vielä viime hetken kirjansidontakurssi, joka on aikaisemmin ollut valinnainen toisen vuoden kurssi. Ensi vuonna siitä kuitenkin tehdään pakollinen graafisen suunnittelun opiskelijoille, joten kurssi vedettiin meille intensiivinä kahteen viikkoon. Siinä on kyllä jotain ihanan rentouttavaa ja hauskaa uppoutua väkertämään pieniä yksityiskohtia ja tarkasti mittomaan jokainen millimetri kirjaa kasatessa, huomasin että tykkäsin tästä kyllä oikein paljon! Ompelimme yhden harjoituskirjan kasaan (huomaa varmaan ettei mulla ole hajuakaan mitä nämä termit on suomeksi...) ja olin kyllä oikein tyytyväinen jälkeen! Kirja vain jäi opettajan arvioitavaksi, eikä minulle ole siitä kuvaa.

Opettaja näytti jokaisen vaiheen harjoituskirjojen tekemisessä, mutta kun saimme ne valmiiksi, oli vapaat kädet! Kurssin loppuun piti saada kaksi henkilökohtaista kirjaa valmiiksi, tekniikka ja materiaalit täysin vapaat. Minä käytin liimasidontaa molempiin kirjoihin, koska harjoituskirjani oli ommeltu. 

Ensimmäisen kirjan tein tämän kouluvuoden aikana tulostamistani juliste-luonnoksista: jokaisella kurssilla on tullut tulostettua "muutama" juliste, ja tiesin että oli fiksua säästää ne kaikki, eipähän tarvinnut ostaa mitään materiaaleja tähän kirjaan! Kannet tein tavallisesta pahvista ja tein irroitettavat kannet vahvemmalle paperille tulostetusta A2-kokoisesta julisteesta. Tämä oli kyllä hauska tapa saada tämän vuoden työt talteen ilman että ne vievät paljon tilaa – vaikka jokaisesta julisteesta onkin vain leikattu kaistale kirjan sisällä. 

Toinen kirja onkin miniatyyri: täytyy tähän nyt myöntää että kirja oli alunperin hieman isompi, mutta muutaman tölväyksen jälkeen jouduin leikkaamaan sivuja hieman uusiksi, joten lopullinen koko olikin odotettua pienempi. Ei kylläkään haittaa, jos tykkään pikkunäpräyksestä isojen kirjojen kanssa, niin voitte vain kuvitella kuinka hauskaa tämän pikkuisen kasaaminen oli! 

Nyt on koulu sitten viimeinkin virallisesti loppunut tälle lukukautta, ja saan aloittaa kesäloman! :)

Takaisin kotikulmille

Pitkän kirjoittelutauon jälkeen voin iloisesti rikkoa radiohiljaisuuden esittelemällä uutta kämppääni: muutin viimeinkin kaverini luo! Tätä on odotettu jo maaliskuusta asti, aloin olla jo lievästi ylikypsä asuntolaelämään... Mutta nyt on ihana kämppä ja ihana kämppis ja ilmatkin on suosinut! Kämppä on soma ja hyvällä paikalla (itseasiassa samoilla nurkilla kuin meidän vanha Islannin koti kun asuimme täällä), lähimpään uimalaan on vain ehkä kolmen minuutin kävelymatka ja viiden minuutin päästä saa Islannin parasta jäätelöä. Periaatteessa tässä on vain yksi makuuhuone, mutta minä asutan tuota "olohuonetta" sitten kun saan sängyn hankittua. Nyt koristelimme kämpän tupareita varten, joten olihan se pakko ottaa kuvia. Voitteko uskoa, jos sanon että kolmeen viikkoon täällä on satanut ehkä kerran tai pari, mutta lähinnä ollut vain auringonpaistetta ja lempeitä tuulia (ainakin Islannin asteikolla lempeitä). Kesä on täällä!

Huomenna olisi viimeinen päivä koulullakin tälle lukukautta, sitten saa hyvillä mielin unohtaa koulujutut hetkeksi ja lomailla loppukuun! Käydään pyörähtämässä viikko Suomessakin tässä kuun loppupuolella, ja sitten tulenkin takaisin Reykjavikiin tekemään töitä. Aloitin maaliskuussa työt Lunni-kaupoissa, eli tuollainen turistikauppaketju. Todella kiva työpaikka, mukavia työkavereita ja rento työilmapiiri! Olen saanut tässä parin kuukauden aikana pariin kertaan kyllä selittää miten Eyjafjallajökull äännetään ja mitä lunnit on. Alkaa jo automatisoitumaan tämä mun selitys-mantra! :)

Minun peysat

Kyllä näitä villapaitoja onkin alkanut kertyä... ja lisää on tulossa! Tässä kaikki tämänhetkiset lopapeysani, luokiteltu ryhmiin "aidot" ja "feikit". Olisin tietysti voinut myös kuvata luokissa "itse tehdyt" ja "ostetut", mutta mielestäni materiaaliero on se suurin tekijä. 

Kaksi ensimmäistä paitaa on ns. feikkejä islantilaisia villapaitoja: oranssin olen neulonut itse kyllä oikeiden ohjeiden mukaan, mutta lankana on toiminut seiskaveikka (hih). Ruskean olen ostanut H&M:ltä ja sen materiaali on ihan 100% akryyliä. :D 

Kaksi viimeistä paitaa ovat aidosta islantilaisesta villasta tehtyjä, molemmat käsitöitä ja islannissa valmistetut. Vihreä neuletakki kuului mummilleni, hän osti sen Islannista kun kävi vierailemassa meidän täällä asuessa. Sain villatakin mummilta kun muutin tänne, sopii kuin nakutettu islannin keleihin! Olen jo korkannut sen tälle kevättä huitaisemalla sen päälle aina lähikauppaan kipittäessäni... :) Harmaa paita taas on uusin lisä peysa-perheeseeni, neuloin sen joskus helmikuussa (meni tasan kuukausi tehdä!) ja olen korviani myöten rakastunut siihen! Lankana Léttlopi, ja huh että tuntui ettei se valmistuisi ikinä: aikaisemmat paidat olen tehnyt Álafosslopista, mikä on melkein kaksinkerroin paksumpaa! Mutta ihana on. Minulla näyttäisi olevan joku syndrooma tehdä liian pitkiä näistä paidoista, molemmat itse tekemäni ulottuvat pepun yli... :D No, eipä tuo haittaa.

Bonuksena vielä tuossa joku aika sitten valmistunut tilauspaita, jonka tekemisessä teinkin neulomisennätykseni: kaksi viikkoa meni aloittamisesta viimeistelyyn! Neuloin kuin mielipuoli (vaikka paita olikin koossa S...)