Joulusukkia – Osa 3

Joulusukka-postaukset jatkuu! Tällä kertaa esittelyssä veljilleni tekemät sukat, jatkoin samaa linjaa kuin aikaisemmissa sukissa eli kuvio on tehty nostelemalla silmukoita neulomatta. Tällä kertaa kokeilin miltä näyttäisi jos samaa tekniikkaa jatkaa koko sukan ajan, ja tulos oli aika hauska! Pintakuvio toisessa on selkeän laatikkomainen, toisessa kiertävät silmukkaketjut. Sukista tuli tavallista paksummat ja jäntevämmät pintakuvion ansiosta, tykkään! 

Kuvat © Vesa Nykänen

Joulusukkia – Osa 1

Uusi vuosi ja uudet blogipostaukset! Käsitöitä on joulun alla tullut tehtyä hieman liikaakin, mutta valmistuneiden projektien puutteessa blogin päivittäminen on jäänyt laihanlaiseksi. Alpakkavillapaita on vieläkin kesken (hihat kohta valmiit, päivittelen tilannetta blogiin sitten kun on jotain näytettävää), keltainen villatakki on myös vielä palasina ja monta muuta tulevaisuuden projektia vielä lankakerinä korissa. Mutta jos jotain on valmistunut joulun alla niin sukkia, joten tästä lähteekin käyntiin joulusukkien esittely!

Ensimmäiset sukat ovatkin lempparini, ja suunnittelen jo jotain vastaavaa itsellenikin – Marimekko-inspiroituneet polvisukat äidille! Äiti linkkasi tämän blogipostauksen Kun Äiti Kelaa-blogista ja kysyi onnistuisiko tehdä tuollaiset jouluksi. No näin ihanat sukat kyllä neuloin mielelläni, eikä niissä mennyt kuin viikko. Muokkasin kuvioita hieman ja värivalinnat teki lahjan saaja itse. Lankana Seitsemän Veljestä, jotka sain sukulaisten vieraillessa Islannissa. Islanti on lankaparatiisi kaikkien muitten villalankojen suhteen, mutta hyviä sukkalankoja täällä on haastavaa löytää.

Sukat olivat lahjan saajalle oikein mieleiset ja isäni otti kuvat terassilla, kiva kun oli lomalla oma blogikuvaaja! :)

Kuvat © Vesa Nykänen

Unelmapaita unelmalangasta

"Ompa ihana lanka, voisitkohan tehdä tästä mulle villapaidan?" Harvinainen lause poikaystävän suusta, varmasti jokaisen neulojan kokemusten mukaan. Yleensä teen lankaostokseni yksin koska vaikka poikakaveri pitääkin villapaidoista, ei hänellä riitä hermot lankakaupassa hiplaamiseen ja värien mietiskelyyn. Tällä kertaa olimme kuitenkin Jyskissä ihan muilla asioilla ja kävellessämme lankaosaston läpi alkoi Svavar tunnustelemaan lankakerää alpakka-lankojen kasasta. Ihastus langan pehmeyteen oli niin suuri että sovittiin että teen siitä syksylle ihanan pehmeän ja kevyen villapaidan. Ja onhan sitä ilo tehdä, kun toinen oikein pyytää!





Lankavuorien kasvaessa kaipailin jotain sopivaa kassia neuletöiden erotteluun, ja sopivaan saumaan kävinkin kaverini kanssa Geysirillä. Olen samalla firmalla töissä, ja kaverin ostettua uuden koululaukun joka pakattiin Geysirin isoon kangaskassiin huokailin kassalla että olisipa ihana saada tuollainen iso kangaskassi myös, neuletöille. Kassatyöntekijä olikin tuttu ja sujautti minulle kassin myös! Nyt kassi on pyhitetty alpakka-paidan langoille, ja kylläpä ne mukavasti siinä kulkevatkin!

Puikoilla tällä hetkellä

Olen neulonut useita villapaitoja eri malleissa, mutta neulojan urani aikana olen tehnyt vain yhden villatakin. Kyseessä oli Muita Ihania-blogin "Pilven reunalla"-takki, seurasin ohjetta pilkuntarkasti koko tekoprosessin ajan. Tällä kertaa päätin kuitenkin tekaista ohjeen omasta päästäni ja odotan innolla mitä siitä tulee! Tämä projekti onkin tietynlainen "lankalaihis"-työ, sillä ostin vain neljä kerää lisää takkia varten: loput löytyi omasta lankavarastosta! Álafosslopi on paksumpaa kuin Léttlopi jota yleensä käytän, mutta takista tulee varmasti hyvin tarpeellinen tulevaa talvea ajatellen. Ilmat ovat alkaneet kylmetä jo ja tuulet voimistua, joten tässähän tulee ihan kiire neuloa jotain lämmikettä! 

Värien valinta työhön oli helppoa: olen jo pitkään halunnut sinapinkeltaisen neuletakin (lempivärini jo pitkään), mutta halusin myös jonkun simppelin kuvion neuleeseen. Neulon takkia tasossa, joten pidin kuvion todellakin helppona, sillä itse inhoan tasossa kuviointia, nurjat kierrokset tuntuvat kestävän ikuisuuden. Takista on jo valmiina takaosa ja toinen etupuolista, joten uskoisin tämän valmistuvan sopivasti syyskuun sateisiin. Olen neulonut tätä ihan hissukseen, silloin tällöin. Nytpä taidankin ottaa kupin teetä ja jatkaa neulomista! 

Loki

Taas olisi valmista villapaitaa esiteltävänä! Tämän mallin nimi on Loki, ohje löytyy uusimmasta Lopi-lehdestä, ostin pelkästään tämän paidan ohjeen käsityöliikkeestä (Handknitting association of Iceland jos jotakuta kiinnostaa). Tämä oli hauska neuloa, kuvio oli hieman perinteisistä malleista poikkeava, sanoisin jopa moderni! Myös paidassa käytetyt langat olivat jänniä: tuo pääväri on oikeasti aika vihertävä, mutta tietyssä valossa se näyttää vain harmaalta. Graafista suunnittelijaa miellyttää tuo simppeli kuvio, saatampa tehdä kyseisen paidan itsellenikin joku päivä! Tällä kertaa se lähti suomalaiselle kaverille joka muuttaa pian pois Islannista, kyllä tuolla luulisi pärjäävän Suomen kylmässä talvessa.

Álafoss

Taas yksi tilaustyö arkistojen kätköistä. Tämän paidan sain valmiiksi kuun alussa, paita oli tilaustyö samassa asuntolassa asuvalle suomalaistytölle. Malli on Islantilaisia neuleita -kirjasta, mallin nimi on "Álafoss" villatehtaan mukaan, joka julkaisi mallin 1960-luvulla. Tätä kuviota näkeekin paljon islannin katukuvassa, sillä se oli yksi ensimmäisistä tehtaan omista malleista ja on edelleen suosittu. Tämä oli nopea ja hauska neulottava, ja onhan tuo kuvio kaunis kaikessa yksinkertaisuudessaan. Olen todella tyytyväinen lopputulokseen, teen varmasti tämän mallin vielä uudestaan, ehkä eri väriyhdistelmillä! 

Käsityöihmisten luvattu maa

Olen sanonut sen tuhat kertaa, ja sanon vielä kerran varmuudeski, jos joku ei tiennyt: rakastan islantilaisia neuleita! Rakastan käyttää niitä, mutta vielä enemmän rakastan tehdä niitä: neulemalli on nopea ja helppo, mutta kuvioinnit tuovat neulomiseen sopivaa haastavuutta. Ja vielä hauskemmaksi tämän harrastuksen tekee se, että kaikki muutkin neulovat niitä! 

Islantilaiset neulovat bussissa, kahviloissa, baarissa ja luennoilla: jos paikassa voi istua, siellä voi myös neuloa. Itsekin uskaltauduin viime viikolla ensimmäistä kertaa ottamaan neuletyön luentosaliin mukaan, kun meidän koulun muotisuunnittelija-oppilailla oli neulekurssi meneillään: salissa oli n. 15 oppilaan rivi jossa kaikilla oli joku neuletyö esillä! Neulominen ei ole pelkästään mummojen omaava taito, vaan myös nuoret osaavat jo tehdä omia villapaitojaan (vaikka kuulemma mummoloista ne useimmat paidat ovat siltikin peräisin). 

Islantilaisille villapaidoille on suuri kysyntä turistien puolesta, joten monet opiskelijat neulovat vapaa-ajallaan paitoja ja myyvät ne turistiliikkeisiin kauppatavaraksi. Liikkeitten laatutaso vain on niin korkea, että aina pitää myös varautua siihen, ettei paitoja hyväksytä: jos paita ei ole millilleen oikeaa kokoa ja laatuluokkaa, palautetaan se tekijälle. Kuulin eräältä ystävältäni, että hänen tuttavansa oli vienyt kauppaan kuusi villapaitaa, joista vain yksi kelpuutettiin myyntiin! Näitä "toisen luokan" paitoja näkeekin sitten myytävissä Reykjavikin suurimmassa kirpputorissa, Kolaportiðissa. Laadultaan nämäkin paidat ovat oikein hyviä, mutta koot ovat vaihtelevia. Kävin tänään kiertelemässä kirpputorilla kameran kanssa hakemassa inspiraatiota seuraaviin neuleprojekteihini, ja onhan nuita malleja ihan huikea määrä. Jokainen paita on toinen toistaan ihanampi!

Tällä hetkellä minulla on puikoilla itselleni tuleva villapaita Léttlopi-langasta, eli siitä ohkasemmasta lopi-langasta. Valmiina ovat jo hihat ja keskiosa, joten pääsen tekemään kaarroketta seuraavaksi, jippii! 

Toinen

Ensimmäinen aidosta Lopi-langasta neulottu islantilainen villapaita – check! Ostin langat tähän paitaan heti elokuussa kun muutin Reykjavikiin, ja täytyy sanoa että aikas halvalla langat näinkin laadukkaaseen (ja isoon) paitaan sai: koko paidan materiaalien hinta oli n. 35€. Saako näin edullisesti Suomessa lankoja 100% villapaitaan? Enpä ole itse törmännyt! 

Ohje on Islantilaisia neuleita -kirjasta, hyvin perinteinen ja simppeli malli, todella helppo neuloa. Periaatteessa tämän olisi saanut vaikka viikossa valmiiksi jos olisi ollut aikaa istua kotona koko ajan neulomassa, hihat nimittäin tulivat ihan oikeasti kahdessa päivässä valmiiksi. Neuleprojekteilla on vain hassu tapa jäädä välillä unholaan, ja niin kävi tämänkin kanssa: välillä neule istui korissa koskemattomana jopa kaksi kuukautta. Onneksi tämän oli tarkoituskin valmistua vasta joulukuulle, että sain antaa tämän joululahjaksi pikkuveljelle – joka on muuten syntynyt Islannissa, mikä sopivampaa! 

Lankana siis Álafosslopi, ja voi että sitä oli mukava ja nopea neuloa! Lanka on paksua ja karheaa, joten ihan paljasta ihoa vasten en ainakaan itse sitä pystyisi käyttämään – paidasta tulikin niin paksu ja lämmin että sitä voi huoletta käyttää kevättalvella ulkonakin. Näinhän näitä villapaitoja onkin tarkoitus Islannissa käyttää: langan ominaisuuksiin kuuluu lämmön pitäminen ja veden hylkiminen, joten paikalliset vetaisevat paidan kevyen takin päälle ja menoks pihalle! Aluksi kuvittelin että se olisi vain myytti, että kaikilla islantilaisilla on lopapeysa ja että kaikki käyttäisivät niitä koko ajan – tulipa tämäkin todistettua, kun koulussa kylmässä luentosalissa yksi jos toinenkin opiskelija kaivoi villapaidan repusta ja kiskaisi sen vaatekerran päälle lisää lämpöä tuomaan! 

Mun Muijat

No hyppäsimpä minäkin mukaan tähän nousevaan marimekko-trendiin ja tekaisin itselleni sukat Muija-kuosissa - ja ai että on ihanat! Ohjetta katsoin eilen tein-blogista, vaikka päädyinkin taas sooloilemaan ja tekemään oman jalan mukaan. Sukkien teko alkoi himottaa kun näin kaimani tekevän juurikin Muija-sukkia, ja niistä tuli niin suloisen näköiset että päätin olla samis :)

Myöhäinen joululahja

Sain tämän huivin valmiiksi tammikuussa, vaikka tarkoitushan oli antaa se äidille joululahjaksi... No kävin jouluaattona kaivamassa keskeneräisen huivin esiin ja jatkoin neulontaa joululastenohjelmia katsellessa! Nyt sain aikaiseksi kuvattua huivin, ja se onkin ollut kovassa käytössä äitillä työpaikalla. Tätä oli kiva tehdä! Ohje löytyi Novitan sivuilta.

Nalle ja sen kaveri

Olen viimeiset kolme viikkoa ollut työkokeilussa käsityöopettajan apulaisena, ja se on kyllä ollut erittäin mieluista ja hauskaa puuhaa! Käsityön opettajan työ onkin osoittautunut raskaaksi puuhaksi, varsinkin pienten luokkalaisten tunneilla, sillä opettajalla pitäisi olla kahdeksan kättä ja kymmenen päätä! Apu on siis onneksi ollutkin tervetullutta, ja olen päässyt oikeasti hommiin. Olen opettanut sukan kantapään nyt jo varmaan viisitoista kertaa! Hauskaa on myös se, että vapaatunneilla saan suunnitella uusia ideoita projekteiksi: niistä yksi oli nämä nallet! Teimme kolmosluokkalaisten kanssa pehmoleluja, joten päätin kokeilla miten sujuisi pienen villapaidan tekeminen nallelle - hyvinhän se sujui, valmistui päivässä! Jääkarhu on toistaiseksi vielä ilman paitaa, mutta eiköhän tuo korjaannu pian. :)

Pilven reunalla

Sain viimeinkin valmiiksi Muita Ihania-blogista tutun neuletakin! Ostin ohjeen Kerästä jo kesällä ja aloitinkin takin tekemisen hyvällä vauhdilla, mutta kuten isoissa projekteissa helposti käy, hyytyi minulla into. Sitten uuden vuoden myötä (hehe helmikuussa) tartuin takkiin uusin mielin ja tekaisin alle kuukaudessa loppuun - ja ai että on ihana! Päädyin duffelinappeihin, sillä etuosista tuli hieman niftit enkä halunnut nappilistojen menevän päällekkäin. Takki toimii kylläkin ihan hyvin myös auki! Tämä on ehdottomasti lempi vaatekappaleeni tällä hetkellä, ja innosti minua neulomaan oikein urakalla taas!

Käsityökarhuja ja ketunpäitä

Oon maalaillu mahottomasti. Lähinnä eläimiä. Tarkalleen ottaen neulovia karhuja ja kropattomia kettuja. Tää on kätevä tapa harjotella erilaisia elukoita!

Kaimahaaste osa 2

Kaimahaaste etenee! Tällä kertaa esitteillä siis Lotan tuotos Hile-langasta, itse en ole lankaa vielä puikoille edes ottanut (hehe) mutta armas kaimani pyöräytti pipon parin päivän sisään. Ja ihana siitä tulikin!

Pipo on tehty siis Dermosilin käsityöpaketin mukana tulleesta Hile-langasta. Paketissa tuli nro 5:n virkkuukoukku, mutta tultiin Lotan kanssa jo siihen tulokseen, ettei tuota lankaa kauheasti virkata. Hieman liian kepeä rakenteeltaan siihen puuhaan, joten sovittiin että myös puikot ovat sallittuja.

Pipo on tehty kiinteänä putkilona ja lopuksi kiskaistu lanka silmukoitten läpi ja kiristetty. Ei siis ollenkaan kavennuksia! Itse en ole tällaista pipoa (enkä onnistuneesti oikeastaan kavennettavaakaan) vielä tehnyt, mutta sen verran näpsäkkä ajatus että täytynee kokeilla!

Pipon kiristyskohtaan päälaella tuli noin peukalonpään kokoinen reikä, mutta eipä se lämpö yhdestä reiästä kovin karkaa. Ajattelin itse kokeilla tätä ohjetta ja peittää reiän ehkäpä jollakin kivan värisellä tupsulla. :)